Kävi sitten niin, että säikähdin hengiltä kun eilen saunan pukuhuoneessa kuulin metsästä rapinaa ja olin varma että nyt siellä on vähintään palkkamurhaaja puukon kanssa. Piti kiskoa isä lauteilta tarkastamaan, ja sehän juoksi suuna päänä pihalle ja löysi sieltä uuden lemmikin.
Säikyttelijä ei sen sijaan pelännyt meitä melkein ollenkaan. Hipsin hakemaan rassukalle laanaojalaiselle leipää ja se melkein juoksi vastaan. Suu vain nappasi kun kolme viipaletta katosi pieninä muruina nokkaan. Siinä sitten istuttiin aikamme ja juteltiin mukavia, sisälle palatessa rouva melkein seurasi perässä.
Muitakin lemmikkejä on hoivattu. Karvalapsi sai leikkiä pahvilaatikoilla sen aikaa kun Hulluilta Päiviltä ostetut lamput kuorittiin pakkauksista. Hauskuutta riitti ennen kuin laatikot saatiin edes auki.
Oravat ovat myös ilmestyneet lintulaudalle kaikkien peippojen ja tulkkujen sekaan, ja ronskisti heivauttaa oravarouva ukkonsa alas syöttöalustalta kun hänellä on ruokatunti menossa. Miura melkein kaivoi ikkunaan reiän kun näki oravaherran olohuoneen syöttölautasen alla.
Näppärästi se sujuu linnunsiementen syönti. Pää luukkuun, takajalat tiiviisti puuhun kiinni ja vartalo hieman rullalle niin pystyy etutassuilla nakertamaan.
-Henna
